Näin lauloi Bonnie Tyler käheällä äänellään elokuvassa Footloose. Biisi on kulunut ja syystäkin korniksi kuvattu. Se on ultimaalisen pop-biisin kiteymä ja jää korvamadoksi riivaamaan. Lähes yhtä vetoavaa kuin biisin korvamatoindeksi on sen sankarikaiho. Kukapa meistä ei tarvitsisi ylivoimaisen vastustajan päihittävää sankaria turvaamaan selustaansa? Me ihmiset voimme toki olla arkisia sankareita toisillemme, mutta jo satavuotta olemme janonneet enemmän. Ylivoimaisen auttajan ja pelastajan kiteymä on populaarikulttuurissa supersankari-genre, jonka viime vuosina erityisesti Marvelin elokuvakoneisto on myllyttänyt teattereihin.
Tänä keväänä Lapin kirjastoissa on syöksähdellyt monenlaisia sankareita ja supervoimia omaavia otuksia. Lapin kirjastojen lastenkirjallisuus- ja sanataidefestivaali Huhuun! aiheena olivat tänä vuonna supervoimat. Aihe marssitti kirjastoihin eri puolille Lappia monenlaista supervoimia ja supersankarillista toimintaa. Aineistonäyttelyissä tuotiin esille supervoimien moninaisuutta. Ninka Reitun lastenkuvakirja “Rakkaus on supervoima” sanoo kuvakirjassa sen minkä yhdysvaltalainen feministiteoreetikko, professori bel hooks sanoo aikuisille suunnatussa teoksessaan: “Rakkaus muuttaa kaiken”. Tunteet ovat supervoimia. Tunteet ovat yhteiskunnallisia voimia. Tunteet ovat ihmisyyden ja sankaruuden ydintä.
Meillä Sompion kirjaston Sodankylän toimipisteessä kutsuttiin alakoululaisia Supersankareita ja superkelmejä sanataidetyöpajaan. Sodankylän pääkirjastossa, Tähtikunnan koulun kirjastossa ja Savukosken kirjastossa oli Omatoimi-supersankaripiste, jossa saattoi pistäytyä suunnittelemassa oman sankarinsa. Kirjastoauton mukana pop-up supersankaripiste vieraili myös Pelkosenniemen koululla. Sanataidetyöpajoissa ja sankarisuunnittelupisteillä lapset (ja aikuisetkin toki!) saivat pohtia sankaruuden ja kelmiyden ydintä. Saimme luvan käyttää sanataideyhdistys Yöstäjän supersankarimateriaalia. Supersankarin saattoi kuvata piirtämällä tai sanoin, keksiä sille nimen, arkiroolin, salaisen tukikohdan ja merkityksellisen taustatarinan. Kuten meillä ihmisillä myös supersankareilla on oma merkityksellinen elämäntarinansa, joka on muokannut heistä sen henkilön, joka he ovat. Monilla supersankareilla on taustallaan lapsuuden menetyksiä, jotka ovat saaneet heidät taistelemaan oikeuden puolesta. Toisaalla sankarien arkkivihollisillakin on näitä kovia kokemuksia, jotka ovat tehneet heistä yhteiskunnan vihollisia. Taustatarina on siis tärkeä ihmisille ja inhimillisille sankareille.
Supersankarigenre on jo saavuttanut kunnioitettavan museoiän. Ensimmäinen supersankari, joka antoi koko genrelle nimensä Teräsmies (eng.Superman) kehitettiin jo 1930-luvulla. Teräsmiehellä oli kaikki genren tunnusmerkit jo ensiesiintymisessään. Asuun kuului viitta ja tiukat vermeet. Kuten muillakin supersankareilla myös Teräsmiehellä oli kaksoisrooli. Teräsmies oli arkiroolissaan kömpelö ja hieman hömelö toimittaja Clark Kent. Merkille pantavaa on, että Teräsmies oli ensimmäisissä seikkailuissaan vahva yhteiskunnallinen toimija. Suuren laman keskellä Teräsmies puolusti köyhiä ja heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia. Ensimmäisissä tarinoissa aiheena on työturvallisuus kaivoksessa, slummin hävittäminen ja autotehtaan sulkeminen. 30-luvun lamasta kärsivä Amerikka todella tarvitsi Teräsmiestä, joka voimakkailla harteillaan kannatteli puutteesta ponnistavia amerikkalaisia unelmia. Tämän päivän Suomessa 30-luvun Teräsmies voisi puolustaa matalapalkka-aloilla työskenteleviä naisia, yksinhuoltajia, työttömiä ja opiskelijoita. I need a hero.
Todettava kuitenkin on, että supervoimia Lapin kirjastoihin ei tuonut Huhuu!-festivaaliviikko vaan supervoimat elävät ja voivat hyvin kirjastojen jokapäiväisissä toimissa. Supervoimat elävät hyllyjen välissä, arkisissa askareissa, kasvavat kohtaamisissa ja kysymyksissä. Supervoimat elävät lapsen saduissa, mielikuvituksen pesissä ja raikkaissa havainnoissa. Ei syyttä sanota, että sanat, tieto ja mielikuvitus ovat aseista voimakkaimpia. Työ lukutaidon, sananvapauden ja demokratian puolesta on todellisen supersankarin työtä! Mitä voivat maailman turmiollisimmat kelmit niille, joilla on tietoa, sanomisen vapautta ja ilmaisun rohkeutta? Haluankin toivottaa hienoa kesää kaikille kirjastojen supersankareille! Onnea ja menestystä työssänne lukutaidon, sananvapauden ja demokratian puolesta!
Lähteinä sarjakuvasankarien osalta Hartley, Ned: Marvel historia: Sarjakuvien tarina
Sanataideyhdistys Yöstäjän materiaali: Sankariksi! https://www.yostaja.fi/supersankariksi
Uni Ojuva, pedagoginen informaatikko, Sompion kirjasto
Kirjava kirjasto 