Yleisten kirjastojen johtajien vastuualueet ovat viime vuosina kasvaneet. Monissa kunnissa kirjastojen johtajien vastuuta on hajautettu myös kirjastojen ulkopuolelle. Kirjaston vastuualueelle voi kuulua kirjaston lisäksi esimerkiksi museo- ja kulttuuritoimi tai kansalaistopistosta vastaaminen. Uutisista on viime aikoina voinut lukea esimerkiksi kunnanjohtajasta, joka toimii myös kirjaston johtajana ja onpa kirjaston johtajan vastuulistalle lisätty jossakin tapauksissa myös matkailu ja maahanmuutto. Akavan erityisalojen ammattijärjestö toteutti vuosi sitten pienimuotoisen kyselyn, jossa paneuduttiin yhdistettyjen tehtävien yleisyyteen kirjasto, museo ja kulttuuritoimessa. 42 % Kyselyyn vastanneista esihenkilöistä ja asiantuntijoista kertoi omien vastuualueidensa kasvaneen uusilla tehtäväkokonaisuuksilla. Monialajohtajuus on yksi keino vähentää kunnan kuluja, eikä tämä ilmiö ole ihan uusi. 1990-luvun lama ja 2008-luvun finanssikriisi esimerkiksi johtivat siihen, että tehtävänkuvien laajentumisesta tuli keino vähentää kaupungin henkilöstöä myös esimiestehtävissä.
Olen viimesyksystä lähtien tehnyt Oulun yliopistoon pro gradu –tutkielmaa, jonka aiheena on monialajohtajuus yleisissä kirjastoissa. Tutkimukseeni olen haastatellut monialajohtajuutta tekeviä yleisen kirjaston johtajia. Oli yllättävää, kuinka vähän tieteellistä tutkimusta tästä aiheesta on tähän mennessä tehty, vaikka kyseessä on melko laaja ilmiö. Aiempien tutkimuksien puute toi omat haasteensa gradun kirjoittamiseen, sillä esimerkiksi mahdollisuus peilata omia tutkimustuloksia vastaavanlaisiin tutkimuksiin oli melko heikkoa. Haastateltavia tutkimukseen oli onneksi helppo löytää ja kaikki johtajat, joihin olin yhteydessä, suostuivat haastateltaviksi.
Haastattelukysymyksissä kysyttiin johtajan koulutustaustasta, työnkuvasta, tehtäviin perehdytyksestä, työarjesta, tehtävien hallinnasta ja monialajohtajuuden positiivisista ja negatiivisista puolista. Negatiivisena seikkana tuloksista nostaisin päällimmäiseksi sen, että monialajohtajuus kirjastoissa voi viedä voimavaroja kirjastoon liittyvältä kehitystyöltä. Koska monialajohtajuuden arki on kiireistä ja kuormittavaa, ja työssä ilmenee rikkonaisuutta, voi johtaja karsia osallistumistaan kehityshankkeisiin voimavarojen puutteesta johtuen. Kirjaston johtajat eivät pelkästään ylläpidä kirjastopalveluja, heillä on myös tehtävänä kehittää kirjastoa. Kirjastojen kehitystyön kautta, esimerkiksi ylläpidetään kirjastojen asiakkaiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassamme ja kehitystyöllä vaikutetaan myös kirjaston henkilökunnan työarkeen.
Toimiva monialajohtajuus vaatii tekijältä tietynlaista mentaliteettia. Esimerkiksi mielenkiinnosta oppimiseen ja opiskeluun on hyötyä monialajohtajuudessa ja hyvillä kommunikointitaidoilla on merkitystä, koska verkostot ja kollegiaalinen tuki on selvästi tällaisessa työssä arvokasta. On myös mahdollista, että monialajohtajuus houkuttelee vain sekatyöstä kiinnostuneita henkilöitä kirjastonjohtajiksi. Koska työ on monipuolista, on se myös erittäin opettavaista. Laajemmat verkostot, tutut ihmiset toisista yksiköistä tai toimialoista, voivat lisätä ja helpottaa tiedonkulkua ja vähentää päällekkäisyyksiä. Tutkija Jarmo Saarti kirjoittikin maaliskuussa Kirjasto nyt ja huomenna blogikirjoituksessaan, että kirjaston johtajan rooli on tänä päivänä entistä enemmän olla yhteistyön ja kirjastotoiminnan mahdollista.
Toivon mukaan pro gradu -tutkielmanani on luettavissa Oula-Finnan kautta kesään mennessä. Mukavaa kevättä ja tulevaa kesää toivottaa Tornion kirjaston henkilökunnan puolesta kirjastonhoitaja Jussi Sivonen
Kirjava kirjasto 