Helppolukuiset kirjat on suunniteltu erityisesti niille, jotka opettelevat lukemaan tai joiden lukutaito on vielä kehittymätön. Ne sisältävät yksinkertaista kieltä ja lyhyitä lauseita, ja usein teksti on jaettu tavuihin tai painettu suuraakkosin. Myös tekstin asettelu on väljä. Helppolukuisissa kirjoissa on vähän tekstiä ja paljon kuvia. Tällainen suhde auttaa lukijaa ymmärtämään tekstiä paremmin.
Esimerkiksi helppolukuisista suomenkielisistä kirjoista käyvät Kirjatiikeri-, Kirjakaveri- ja Hyppää kirjan kyytiin –sarjat. Ne on suunniteltu eritasoisille lukijoille niin, että kehittyvän lukutaidon eri vaiheisiin on omat sarjansa. Lukutaidon eri tasojen lisäksi huomioon on otettu lapsen muu kehitys: lukemaan opetteleville tarkoitettujen tarinoiden aiheet vaihtelevat esiluokkalaisille sopivista noin kahdeksanvuotiaille sopiviin.
Edellä kuvatun kaltaisia teoksia on olemassa suomeksi, mutta saameksi sellaisia ei ole. Tilanne asettaa suuria haasteita esimerkiksi saamenkieliselle opetukselle ja saamenkielisiä palveleville kirjastoille. Ennen kaikkea helppolukuisen saamenkielisen kirjallisuuden puute haittaa lukemaan opettelevia lapsia.
Työssämme kirjaston lukutaitotyön kehittäjinä olemme havainneet, että helppolukuisia saamenkielisiä kirjoja tarvittaisiin erityisesti saamenkielisessä alkuopetuksessa. Kun opetus tapahtuu saameksi ryhmissä, joiden lapsista osa on kielikylvyssä eikä käytä saamea kotonaan, tilanne on sellainen, että osa lapsista opettelee lukemaan samalla kun opettelee kieltä. Tällaisissa ryhmissä tarvitaan kielellisesti usean tasoista luettavaa. Lisäksi tekstien sisällön tulisi tietysti sopia lasten ikävaiheeseen.
Kun erityisiä lukemaan opetteleville tarkoitettuja kirjoja ei ole, voi käydä niin, että teksti, jonka lukemiseen lapsen taidot riittävät, on liian lapsellista hänen ikäiselleen. Toisaalta tapahtuu niinkin, että sisällöllisesti ikään sopiva teos on lapselle kielellisesti aivan liian vaikea.
Tällaisista kokemuksista voi seurata, että lapsi löytää mieleistään luettavaa suomenkielisistä lukemaan opetteleville tarkoitetuista aineistoista, onhan sellaisia tarjolla melko runsaasti ja monenlaisista aiheista. Tällainen valinta ei tietenkään ole toivottava silloin, kun lapsen halutaan vahvistuvan saamen kielen taidossaan tai oppivan kielen tilanteessa, jossa se ei siirry riittävän hyvin kotona.
Vielä huonompi vaihtoehto on, että epäonnistuneet kokemukset lukemisesta johtavat kielteiseen asenteeseen koko lukemista kohtaan. Silloin lukutaidot eivät pääse harjaannuksen puutteessa kehittymään millään kielellä.
Helppolukuisten kirjojen avulla lapsen on mielekästä opetella sujuvaa peruslukutaitoa. Kun lapsi saa aloittaa lukemisen omalla äidinkielellään kirjoitetuista helppolukuisista kirjoista, hän oppii luottamaan lukutaitonsa riittävyyteen. Omalle lukutaidolle sopivan haastava ja sisällöltään ikätasolle sopiva luettava tuottaa onnistumisen kokemuksen. Luottamus omaan lukutaitoon kasvaa nimenomaan onnistumisen kokemuksista – esimerkiksi kokonaisen (helppolukuisen) kirjan loppuun pääsemisestä.
Lukemiseen liittyvällä itseluottamuksella on toinenkin tärkeä seuraus. Kansainvälisen lasten lukutaitotutkimus PIRLS:n (raportti Puoli tuntia lukemista, 2023) mukaan taitoihinsa luottava rohkenee tarttua laajempiin tekstikokonaisuuksiin ja itselleen uusiin tekstilajeihin. Tämä puolestaan luo pohjan nyky-yhteiskunnassa tarvittavalle monilukutaidolle.
Olennainen näkökulma saamenkielisten helppolukuisten kirjojen tärkeyteen on, että kun lapset saavat mahdollisuuden kehittyä sujuviksi lukijoiksi omalla äidinkielellään, he oppivat samalla uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa mm. kirjoittaa julkaistavaa tekstiä saameksi. Tämä monipuolistaa ja runsastaa seuraavien sukupolvien ulottuvilla olevaa saamenkielistä kirjallisuutta.
Helppolukuisen saamenkielisen kirjallisuuden olemassaolo on koulun, kirjaston ja saamenkielisessä opetuksessa olevien lasten vanhempien yhteinen intressi, mutta ennen kaikkea saamenkielisten lasten etu. Hyvä lukutaito omalla kielellä on myös saamenkielisten lasten oikeus.
Saamenkielisten helppolukuisten kirjojen tuottaminen alkaa siitä, että tiedostamme ao. kirjallisuuden tarpeen. Helppolukuisia kirjoja voidaan saada aikaan, kun koulut, kirjastot ja oppimateriaalin tuottajat toteavat materiaalin tarpeen yhteistuumin. Jotta helppolukuista kirjallisuutta alettaisiin julkaista saameksi, rahoittavien tahojen tulee olla selvillä siitä, että sellaista tarvitaan.
Rakenteita ja edellytyksiä helppolukuisten saamenkielisten teosten kirjoittamiselle, julkaisemiselle ja jakelulle luodaan aloittamalla keskustelu aiheesta. Tässä asiassa kirjasto voisi olla aloitteentekijänä.
Inarin kirjasto / Lukutaitoyhteistyön Inarin-malli -hanke
Reija Portti ja Anna Roos
Kirjava kirjasto 