Kemijärven kaupunginkirjastossa otettiin käyttöön omatoimikirjasto 3.5.2021, joten kyseessä on todella tuore asia. Kaikki ei mennyt kuin siellä pienessä rantaruottalaisessa paikassa, joten ajattelin tässä vähän purkaa mieltäni, miten ja missä kaikessa voi mennä vikaan …
Alku oli helppoa – paitsi nimen keksiminen!
Olin jo ennen hankehakemuksen tekemistä kutsunut kaupungin eri toimijoita ohjausryhmään, jossa keskusteltiin siitä, onko kaupunki valmis omarahoitusosuuteen. Mukana oli taloushallinnon, talo- ja tietotekniikan asiantuntijat ja isännöitsijä minun lisäkseni. Katsottiin, mitä muutoksia pitäisi tehdä kirjaston tiloihin ja esim. miten valaistus ja ovien lukitus hoidettaisiin. Pohjana minulla oli Oulun kaupunginkirjaston Maija Sarasteen selvitys omatoimikirjastosta. Kokouksessa keskustelujen asioiden perusteella uskalsin tehdä hankehakemuksen.
Hankehakemuksen tekeminen oli helppoa, olinhan saanut ohjausryhmältä kustannusarvioita esim. kaapeloinnista. Pystyin katsomaan, miten muut kirjastot olivat aikojen saatossa saaneet avustusta ja millaisia hakemuksia oli tehty. Olin juuri käynyt AVI:n koulutuksessa, jossa käytiin läpi hyviä ja huonoja hankehakemuksia. Korostettiin yksinkertaisuutta, lyhyyttä ja erottautumista: niinpä nimeksi tuli itälappilaisittain Heleposti kirijastoon – omatoimikirjasto Kemijärvelle. Nimeä pyöriteltiin työkavereiden kesken ja kun keksin tuon nimen, piti tarkistaa, että se sopii myös kemijärveläisten suuhun (tänne muuttaneena se ei ole aina varmaa). Tiivistetty kuvaus hankkeesta oli TOSI tiivis: Kemijärven kirjasto avaa kauniit tilansa ja aineistonsa asiakkaiden käyttöön nykyisiä aukioloaikoja laajemmin. Hankesuunnitelma hyväksyttiin ajallaan.
Kilpailutus ja valinta
Kemijärven kaupungin ohjeistus ohjaa tekemään kilpailutuksen Cloudian kautta. Alusta oli minulle aivan uusi, joten siinäkin oli oppimisen paikka. Tämän kautta oli kyllä mielenkiintoista tehdä kilpailutus, kun siihen pitää palastella jokainen kohta tarkasti: esim. millaiset kamerat, tarkkuus, missä taltiointi, kuinka kauan säilytetään…
Kilpailutukseen tuli kaksi tarjousta. Valintaa helpotti, kun Cloudia antaa suoran vertailutaulukon. Hankintapäätös tehtiin marraskuussa 2020.
Mitä MITÄ ihmettä?
No nyt odotimme innokkaina omatoimilaitteiston asennusta. Alussa oli näet kaupungin puolelta sanottu, että kaapelointi vie 2 päivää ja minä tyhmä uskoin… Mutta mitään ei tapahdu? Yritin soittaa ja kirjoitella tekniselle osastolle (joka oli vuodenvaihteessa muuttunut tilaliikelaitokseksi). En saanut vastausta vasta kun helmikuussa! Eräs työntekijä sanoi, että koska kaapelointia ei oltu laitettu investointisuunnitelmaan, ei he ala tehdä sitä! Minulta oli palaa pelihousut – rahoitus hoidetaan hankerahalla, omavastuuosuudella! No sainhan sen lopulta myös heidän päähänsä. Myönnän, olin liian kiltti – olisi pitänyt mennä pomon pomon pomolle asti! Sähkömies tuli yhtenä päivänä, toisena päivänä… ja sitten ei tullutkaan? Tavarat jätettiin siihen mihin jäivät – meille ei tiedotettu mitään. Kaapelointi aloitettiin maaliskuussa hiihtolomalla ja vieläkin on johdonpätkiä näkyvissä…
Huhtikuussa se tapahtui!
Viimein huhtikuussa oli kaapelointi siinä vaihteessa, että voitiin pyytää järjestelmän asentajat paikalle. Asennus kesti vain päivän ja toisena päivänä meitä koulutettiin pari tuntia. Ajattelimme ensin, että otetaanpa heti samalla viikolla käyttöön. No sitten huomasimme, että pahus vieköön, vieläkään ei oven lukitus ja avaaminen toimi suunnitellusti. Siirsimme siis käyttöönottopäiväksi 3.5. Ette voi uskoa, mutta samana päivänä huomasimme, ettei meidän sisäovessamme ole salpaa, jolla oven saa sisältä auki — onneksi kiinteistömies tuli asentamaan sen vielä samana päivänä.
Summa summarum
Kaikki ei todellakaan mennyt helposti. Minulle luvattiin alussa, että minun tarvitsee vain saattaa yhteen palveluntuottajat ja -toteuttajat: siis järjestelmän toimittaja ja kaupungin tieto- ja talotekniikasta vastaavat. No näin ei todella ollut: minä olin se, joka joutui välittämään terveisä suuntaan ja toiseen ja kyselemään perään. Lopulta minulle tuli järki päähän ja nostin kädet pystyyn: jutelkaa suoraan keskenänne! minä en ala puhumaan asioista, joista minulla ei oikeasti ole osaamista.
Toisaalta sain paljon apua toisilta kirjastoilta ja AVI:sta, ja olen myös pystynyt antamaan paljon vinkkejä muille, mihin kiinnittää huomionsa sopimuksia tehdessä. Olen myös oppinut käyttämään uusia ohjelmia.
Mutta omatoimi on nyt käytössä, ja näin viikon kokemuksella on tullut sekä positiivista että negatiivista palautetta, pääasiassa kuitenkin positiivista. Paljon jo jouduttu tekemään ohjeistuksia ja muutenkin katsomaan kirjastoa asiakkaan silmin – mikä on tietysti terveellistä kaikille! Tähän vuodatukseen en ole selostanut kaikkea sitä, mitä on jouduttu tekemään. Välistä on naurettu silmät vesissä, kun on huomattu mitä ei olla huomattu ajoissa! Näistä käänteistä voisi kirjoittaa vaikka novellin – ”Älä ala hankkeeseen ellet halua stressiä – kauhukertomus Kemijärveltä”… vai olisiko se sittenkin farssi?
PS. kuvassa näytetään, miten automaatille EI näytetä korttia 🙂
