Kaikuu auton kovaäänisistä. Sillä lailla kovaa ja karheasti. Niin että uskon laulajaa. Ja minun haluni elää kasvaa niin että se ei enää mahdu pienen peltipurkin sisälle, vaan rynnistää seinien ja ikkunoiden läpi maisemaan kohti vapautta.
Minunkin ääneni on jo karhea. Niin lujaa olen karjunut Afrikan tähden, Erämaan ja Valon pisaroiden lauluja. Kaukana karaokesta.
Nämä sanoitukset puhuttelevat. Musiikki herättää eloon! Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani! Ehdoton ykkönen musiikkilistallani juuri nyt! Miten tämä porukka osaa viljellä sanoja niin kiehtovasti, että niistä heti aukeaa valtaisia tuoksuvia ruusuja, kokonaisia maailmoja ja universumeja:
On pieni puutarha jossakin galaksin reunalla
syttyvät ja sammuvat sen hehkulamput helminauhoina
soi lapsen hento parku, kun se astuu aikaan ikuisuudesta
sen polun varteen keräytyy surua ja suurta rakkautta…
-Bonsaipuu-
Eilen 5.7. Kemijärvellä Yöttömät yöt musiikkifestivaaleilla esiintyi T.K. ja Kaihon karavaani. Sinne piti tietenkin mennä! Ja kyllä kannatti. Porukan lavakarisma oli huumaava! Tutut laulut täyttivät ilmatilan, musiikki nosti kuulijat maan pinnan yläpuolelle. Taitavat muusikot eivät vain soittaneet vaan he elivät oman musiikkinsa, he olivat se musiikki.
Yleisö kuuli myös pari uutta kappaletta tulevalta levyltä. Sitä odotetaan! Mielen täyttää kiitos näille sisäisten ajatusten oivallisille musiikillisille tulkeille!
Olen matkalla sun luoksesi sylissäni pieni bonsaipuu
bussin takaikkunasta loistaa viittä vaille täysikuu
anna vähän vettä, anna rakkautta ja valoa niin
se pitää aina kotinaan sinun sydämesi taloa…
-Bonsaipuu-
Kaihon karavaani –huumassa Tiina Sompiosta
Kirjava kirjasto 