Rakastan kirjamessuja! Ihana nähdä niin paljon ihmisiä, jotka tykkäävät kirjoista ja yleensäkin kulttuurista.
Tänä vuonna oli Helsingin kirjamessujen 25.vuosi – ja kävijämäärä oli ennätyksellinen. Minä pääsin mukaan vasta perjantaina, kun täältä periferiasta ei ole edes junayhteyksiä joka päivä – tai siis ratatöiden vuoksi ei junia kulkenut keskiviikkona.. ja olihan meillä kirjavieraskin vielä torstaina.
Olen käynyt monena vuotena kirjamessuilla, ja muuallakin kuin Helsingissä. Turun messut olivat paljon inhimillisemmän kokoiset ja tuolloin oli yhtä aikaa Antiikkimessut – mielenkiintoista! No Helsingissähän oli Viini- ja ruokamessut, ja olihan se kiva käydä syömässä eksoottista ruokaa (näin Kempasta katsoen eksoottisia oli ne kokitkin).
Mutta itse kirjamessuille! Jo junassa tapasin kaksi naista, jotka olivat tulossa päiväksi messuille: yöjunalla pohjoisesta ja takaisin samana iltana yöjunalla – se osoittaa jo kiinnostusta!
Olin niin innokas, että yritin etukäteen sisään, ovet avautuivat klo 10. Oli siellä muitakin jo menossa..
Olin jo kotona ja junassa miettinyt strategiaa: heti klo 10:30 oli kolme tilaisuutta, joita olisin halunnut kuunnella: vaihtoehtoina oli Stubb, kirja ämpäreistä tai Lapin arkeologiaa, mikä sitten selviytyi voittajaksi. Petri Halisen kertoi mukavasti tekemästään tutkimuksesta, ja hän olisi myös halukas tulemaan kirjastovierailulle: edessä on näet viimeinen viikko töissä yliopistolla ennen eläkeikää!
Seuraavana kuultelin Tuula Karjalaisen haastattelua, hän on koonnut kirjan ”Tove Jansson ja maailman lapset”. Tämä kirjoittaja on Ateneumin kuraattori ja on haastatellut Janssonia aikaisemminkin. Yllättävintä oli, että Jansson ei siirtynyt ”parempaan” aikuisten kirjallisuuteen tarkoituksella, vaan kun kirjassa Muumipappa ja meri hän antoi Mörön lämmetä, sulki hän samalla oman tiensä takaisin onnelliseen Muumilaaksoon.
Käväisin tutustumassa etukäteen Venla Jyrkiseen, joka on tulossa meillekin vierailulle vielä joulukuussa. Häntä haastateltiin yhdessä toisen eläinlääkärin kanssa eli Teppo Heinosen kanssa.
Ja sitten kuuntelin Harri Moisiota. Täytyy tunnustaa, että ennen Jeopardya en tiennyt tästä henkilöstä mitään! No oli ihan hauska tyyppi – ja tietysti sanavalmis, kun on radiotoimittaja. Hänen kirjoittamansa Route 66 kuvaa nimensä mukaisesti ikonista USA:n reittiä, joka on monen motoristin haavekuvissa. Seuraavana on edessä matka Uuteen Seelantiin – pyörällä tietysti!
Kävin myös kuuntelemassa Maksim Fedorovia, joka oli oma hauska itsensä, lausui jopa oodin haastattelijalle!
Ja sitten olikin historian vuoro: Voitto Ruohonen on kirjoittanut teoksen Piispantappajasta salapoliisiin, suomalaisen rikoskirjallisuuden historian. Ennen perinteistä Sherlock Holmes -tarinoita on esihistoriassa käsitelty murhia yms. Esim. arkkiveisut ja Helkavirret siirsivät tarinoita eteenpäin. Ruohosen mukaan ensimmäinen tapaus on ollut Piispa Henrikin ja Lallin kohtaaminen: vaikka oikeustapausta asiasta ei olekaan, hänen mukaansa jotain on Köyliössä kirkonmiehelle tapahtunut… Ruohonen kertoi myös, että naisia tuomittiin ankarasti, koska heidän pitäisi ymmärtää paremmin eli miehet ovat luonnostaan pahoja, kun taas naiset hyveellisiä…
Perjantai oli todella piiitkä päivä, niin listaan tähän vielä käymäni – ja jätän viimeiseksi sokerin pohjalle. Huom. haastattelut ovat vain 20 min, joten ohjelma ja paikka vaihtuu puolen tunnin välein – liikuntaa saa!
- Kävin tapaamassa Lukukoiraa.
- Kuuntelin Heidi Airaksisen ja Tiina Tuppuraisen haastattelun ”Salatun rakkauden historia” -teoksen taustoista.
- Fiftarit – unohtumaton ilmiö 1977-1983 oli seuraavana
- Suomalaiset noidat ja tietäjät -haastattelu: Pasi Klementtisen Tietäjät, noidat, samaanit -teos ja Magiaa ennen ja nyt -teoksen Karoliina Kouvola.
- miten erotella tietäjä noidista – samaani on helppo, kun liittyy Lappiin
- ja minulle oli yllätys, että syytettynä oli paljon miehiä, jopa enemmän kun naisia! Mutta heitä (tietäjämiehiä) ei uskallettu kutsua käräjille, kun olivat niin voimallisia – naisia taas oli helpompi syyttää noidiksi…
- Helsingin kaupunginteatteri Lukudraamahetkessä muutama näyttelijä kävi lukemassa tulevan tai jo ohjelmistossa olevan näytelmän käsikirjoitusta.
Ja se sokeri pohjalla: Vapaus ja Uhma – 40-vuotiaan naisen kuvan muuttuminen: Rohkeus, vapaus, upeus!
Haastateltvina olivat Uhma teoksen kirjoittanut Anne Moilanen ja Vapaus teoksen
kirjoittanut Inari Fernándes. Molemmat teokset käsittelevät jopa ronskisti naisen seksuaalista vapautumista. Molemmat kirjailijat ovat saaneet paljon palautetta, sekä negatiivista että positiivista. Teokset ovat saaneet pariskunnat puhumaan asioista, mitä on tietysti positiivista. Inarin mukaan Lapin miehet ovat laadukkaita, miehekkäitä ja himottavia. Haastattelija miettikin, pitäisikö alkaa hakea Lapista uutta suhdetta.. Molemmat ovat myös kirjoittamassa uutta teosta: Inarin kirja tulee olemaan nimeltään Rakkaus ja vielä 3.osa on tulossa, Annen seuraava kirja on prequel Uhmasta. PS: Inari on juuri kirjautunut Lukukeskukseen, häntä voi kysyä kirjastovierailulle…
Huh huh! Olihan päivä! Ja lauantaina oli Dekkarilauantai! Mutta siitä en jaksa enää kirjoittaa…
Suosittelen kaikille tutustumista kirjamessuihin! Onhan noita kirjamessuja Helsingin lisäksi Oulussa, Tampereella, Turussa ja varmasti muuallakin – mutta Helsingin on näyttävimmät! Ja ne kirjojen hinnat: ovat edullisia – kannattaa ottaa pyörällinen matkalaukku mukaan.
M-Leena Kemijärveltä, joka on aina fiksun näköinen kuvissa (ja ei häpeä sitä)
Kirjava kirjasto 