LUKUVINKKI: Alexander von Schönburg: Tyylikkään köyhäilyn taito (Atena 2007)
Tämä humoristinen manifesti kerskakulutusta vastaan ei ole enää mikään uusi kirja, mutta vanhassa onkin vara parempi, sanoi jo isoäiti. Ja niin sanoo myös köyhän aatelissuvun vesa, kreivi Alexander von Schönburg. Hänen mukaansa esimerkiksi autoasioissa kannattaa ottaa oppia Italiasta. Siellä suunnitellaan maailman kauneimmat ajoneuvot, mutta jokainen oman arvonsa tunteva italialainen kaahailee tavallisella pikkuautolla. Menopelin uskottavuutta lisää sen ikä, rähjäisyys ja kolhiintuneisuus. Kirjoittajan mielestä kaikkein parasta tietysti on, jos ei tarvitse omistaa autoa lainkaan.
Yksityisautoilun lisäksi von Schönburg julistaa turhuudeksi turismin. Lomamatkalla käytetään tuntikausia lentojen odottamiseen ja sitten ravataan kohteessa turistinähtävyydestä toiseen. Reissusta palataan entistä väsyneempänä. Paljon rentouttavampaa on lomailla kotona. 1800-luvun puoliväliin asti matkustamista pidettiin järjettömänä. Matkalla kävivät vain kuriirit, pyhiinvaeltajat, rikolliset, maantierosvot ja kauppamiehet. Jos johonkin kauemmas oli pakko lähteä, käytiin ensin kirkossa siltä varalta, ettei kotiin enää palata elävien kirjoissa.
Uusköyhä ei tarvitse rahaa myöskään hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. Ulkoilmassa kävely tai hölkkääminen on ilmaista. Siihen ei vaadita trendikkäitä välineitä, vaan lenkille riittävät vanhat verkkarit ja lenkkitossut. Elämänlaatu kohenee, kun päivän aikana ottaa muutaman ylimääräisen askeleen, käyttää portaita hissin sijaan ja polkupyörää auton sijaan.
Euroopassa on kirjan mukaan kaksi kansaa, jotka ovat hioneet köyhäilyn taidon huippuunsa: englantilaiset ja unkarilaiset. Molemmat ovat ottaneet kansakuntansa sosiaalisen alamäen tyynesti. Iso-Britannian seurapiireissä varallisuus ei takaa menestystä, vaan käytöstavat. Vaikutuksen voi tehdä ilman rahaakin. Unkarilaiset puolestaan ovat selvinneet takaiskuistaan hirtehishuumorinsa voimin.
Kulutuksen rajoittaminen on tärkeää vähävaraisen lompakolle ja erityisesti maapallolle. Ajatuksiimme on lapsesta saakka istutettu kulutuspakko. Kaupalliset mainokset saavat meidät luulemaan, ettemme tule toimeen ilman rihkamaa, jota emme todellisuudessa tarvitse lainkaan. Yltäkylläisyydestä luopuminen on ollut suositeltavaa jo pitkään, ja on sitä enenevässä määrin. Tästä teoksesta saa lisää vinkkejä ja kannustusta minimalistiseen elämäntapaan.
Virva Jakkula, Posion kirjasto

