Kotipalvelua tarvitseville Sompion kirjastossa
Sompion kirjaston porukka istuu Kilpiaavan laavulla Pelkosenniemellä. On perjantai, lokakuun alun harmaus aavan ruskeita sävyjä vasten, koulutus- ja virkistyspäivä lopuillaan. Viikonloppu kutittelee jo mielessä, mutta yksi päivän tehtävistä on vielä tekemättä. Kuka keksii nimen uudelle kirjaston kotipalvelulle? Nimiehdotuksia lentelee nuotion savussa, toinen toistaan hullumpia. Lopulta Kirjaraito putkahtaa esiin… Siinä se on, Kirjaraito-palvelu, Kirjaraito-kotipalvelu!
Kahdessa kuukaudessa on tarkoitus pistää pystyyn kirjaston kotipalvelu kolmelle kirjastolle, Sodankylään, Savukoskelle ja Pelkosenniemelle. Mikä kotipalvelu, kuinka sitä tehdään? Kotipalveluahan järjestetään Lapissa seitsemässä kunnassa: Rovaniemellä, Torniossa, Kemissä, Kemijärvellä, Sallassa, Tervolassa ja Simossa. Laitan kysymyksiä sähköpostilla, soittelen perään. Joka kirjastosta löytyy ystävällinen kotipalvelutyöntekijä, joka kertoo mielellään omista työtavoistaan ja kokemuksistaan.
Saan selville, että kirjastoaineistoa kotiasiakkaille kuljettavat Lapissa kirjaston työntekijät, joko kävellen kirjakassia pulkassa vetäen, pyörällä, omalla autolla tai kirjastoautolla. Siviilipalvelusmiehiä ja työllistettyjä käytetään myös apuna.
Mutta kuinka toimia kirjastossa, jossa on vain yksi työntekijä? Laajennan aluetta. Joensuun seudulla Vaara-kirjastoissa on pieniä yhden työntekijän kirjastoja. Kymmenkunta vuotta sitten kirjastot tekivät yhteistyötä kuntien kotipalvelujen kanssa. Mutta ei enää; kuntien kotipalvelut ovat täystyöllistettyjä eikä Siun Soten kuntayhtymä halua lisätöitä työntekijöilleen.
Vaara-kirjastojen pienten kirjastojenkin on täytynyt löytää uusia toimintatapoja. Jossakin kirjasto pidetään kiinni kotipalvelupäivänä. Ja kun kirjastonhoitajalla ei ole ajokorttia, astuu puoliso auton rattiin ja lähtee kuljettamaan kirjastonhoitajaa kotiasiakkaiden luo.
ESKO:n eli Suomen kirjastoseuran Esteettömät kirjastopalvelut -ryhmän Facebook-sivulta saan tiedon Kauhajoen kirjastosta, jossa kunnan kotipalvelun työntekijät ja kirjasto tekevät kotipalvelutyötä yhdessä. Hyvin toimii, kerrotaan Kauhajoelta.
Kauhajoen oppien mukaan uskallan lähestyä meidän omien kuntien kotipalveluvastaavia. Vanhusten kanssa töitä tekevät ajattelevat ikäihmisten parasta ja suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön. Kaikkien kolmen kunnan kotipalvelutyöntekijät välittävät tietoa uudesta Kirjaraito-palvelusta. He ovat myös lupautuneet tarvittaessa kuljettamaan kirjaston kasseja asiakkailleen. Varsinkin yhden työntekijän kirjastoissa, Pelkosenniemellä ja Savukoskella, tämä on ehdoton edellytys kirjaston kotipalvelun järjestämiselle.
Sitten onkin sovittu järjestelyistä ja kuljetusvaihtoehdot selvitetty: kirjaston työntekijät, kirjastoauto, kunnan kotipalvelun työntekijät. Kun Kirjaraidon omat haastattelu- ja palvelusopimuslomakkeet ovat valmiit, esitteet tehty ja kassit Kirjaraito-painatuksilla tilattu, on aika sovittaa kotipalvelutyö kirjaston arkeen. Kun minä hyppään remmistä pois, muut jatkavat käytännön työtä. Olen yrittänyt pitää kaikki ajan tasalla sitä mukaa, kun oma tieto lisääntyy. Sähköpostit suihkivat kirjastojen välillä ja paperipinot kasvavat tulevan vastuuhenkilön pöydällä.
Loppu onkin sitten tiedon jakamista ja markkinointia.
Miten tavoittaa kirjaston kotipalvelua tarvitsevat ihmiset? Kunnan kotipalvelu, palvelukodit, eläkeläisjärjestöt, seurakunnat, kyläyhdistykset ja muut vapaaehtoisjärjestöt, vammaisjärjestöt, vanhusneuvostot… Sähköposteja, tapaamisia, esitteiden ja ilmoitusten jakamista. Lehtijuttuja paikallislehtiin, infoa kunnan valomainoksiin. Somea eivät kaikki ikäihmiset käytä, mutta heidän lapsensa käyttävät, ja lapsenlapset. Joten tietoa ja kuvia Facebookiin, Instagramiin ja kirjaston kotisivuille.
Pikkuhiljaa puhelin alkaa soida, ja ensimmäiset Kirjaraito-palvelusopimukset saavat päivänvalon. Ja kotipalvelutyön käytännöt alkavat muotoutua Sompion kirjastossa.
Kaisu Siika-aho
Projektityöntekijä / Kotipalvelua tarvitseville -hanke
Kirjava kirjasto 