Se tulee kuitenkin. Turhaan vastaan pullikoit. Rapakon takana sähkökirjojen myynti ylittää jo paperisten kirjojen myynnin ( http://www.helsinkikirjat.fi/vallankumous-etenee ). Sähkökirjat, sähköiset kirjat, e-kirjat, miten vain haluatte. Joka tapauksessa ne ovat kirjastojenkin tulevaisuutta ja siitä pitää ottaa nyt kaikki irti. Ei tässä kirjastoilla ole mörköjä vastassa vaan mahdollisuuksia. Suurimmat haasteet tulevat olemaan kustantajilla, kirjapainoilla ja pienillä kirjakaupoilla. Jostain syystä suuret kustantajat suhtautuvat nihkeästi e-kirjojen myyntiin kirjastoille, mutta pienten kustantajien kirjoja on hyvin saatavilla mm. Ellibsin kautta, myös kaunokirjallisuutta.
Vaikka tämä on vinkkausblogi, en kuitenkaan vinkkaa mitään yksittäistä kirjaa vaan yleisesti sähköisiä kirjoja. Niitä on ollut useissa kirjastoissa tarjolla jo pitkään, mm. Ranualla (Karpalo-kirjastoissa) vuodesta 2003 asti. Lainaustilastot eivät ole päätä huimanneet, mutta toisaalta sähköisten kirjojen hankintakustannukset ovat jakaantuneet koko kimpan kesken. Eli hinta on ollut siten halpa / kirjasto. Todellisuutta on, että kustantajat kuitenkin julkaisevat jo suuren osan kirjoistaan myös sähköisessä muodossa. Hinnaltaan ne eivät kovin paljoa poikkea paperisesta kopiostaan, jota kirjaksi kutsutaan. Mistähän tämä johtuu? Ajatellaanpa vaikka logistiikkaa: jakelukustannukset ovat olemattomat ja fyysisiä tilavaatimuksia ei ole. Ja vielä kirjastomyynnistä: ei varmasti yksikään kirjasto edes harkitse luopumista paperisten kirjojen hankinnasta vaan ne ovat edelleenkin näytelmän pääosassa. Sähköiset kirjat vain täydentävät kokoelmaa ja tarjoavat uuden mahdollisuuden lainata kirjoja.
Mielestäni kirjastojen kannattaisikin korostaa sitä, että e-kirjoja voidaan lainata kirjastosta. Ei niitä holtittomasti jaella kenelle tahansa eikä niistä leviä laittomia (lue: maksamattomia) kopioita ympäri maailmaa. E-kirjan lainaaminenhan on periaatteessa samanlainen tapahtuma kuin paperisen kirjan lainaaminen: kun kirja on otettu hyllystä ja lainattu asiakkaalle, sitä ei enää ole hyllyssä. Toki kirjasto voi ostaa monta kirjaa ja lainata asiakkaalle monta kappaletta, myös sähköisiä kirjoja. Aina kuitenkin vain yksi ainoa kappale on kerrallaan lainassa, myös sähköisestä kirjasta. Tietysti saman kirjan useat kappaleet voivat olla samallakin asiakkaalla lainassa, sekä sähköisesti että fyysisesti. Eikä pidä unohtaa, että e-kirjasto on avoinna 24/7. Vinkkinä Teille, jotka ette saa sähköisiä kirjoja oman kirjastonne kautta: tulkaa käymään Ranualla (tai Simossa tai Tervolassa) kirjastossa ja hakekaa meidän asiakkuuttamme. Siten Teille aukeaa tie sähköisten kirjojen maailmaan.
Jo nyt e-kirjoja voidaan lainata kirjastoista erilaisissa tiedostomuodoissa ja erilaisille laitteille. Tietokone on se perustyökalu, jolla e-kirjoja lainataan ja luetaan, mutta entistä useammalla on omia mobiililaitteita ja itseni ohella moni omistaa myös ihan erillisen e-kirjojen lukulaitteen. Sähköisten kirjojen lainaamiseen tarvitaan Adoben ID-tunnus, jonka saa lataamalla ilmaisen Adobe Digital Editions –ohjelman. Sen verran huomautuksena, että Adoben ID-tunnus ei toimi Kindlessä. Itse lainaan e-kirjoja omasta kirjastostani ebook-lukulaitteelleni. Välikätenä täytyy käyttää tietokonetta, mutta itse kirjan lukeminenhan se pääasia on ja se on sitten oma juttunsa. Taskussani kulkee siis vaikka kerralla kaikki kirjaston sähköiset kirjat!
Vaikka Suomi on teknisen kehityksen suhteen melko kehittynyt maa, niin silti voidaan ottaa oppia maailmalta. E-kirjojen maailma on mm. Ison veden takana jo paljon meitä kehityksessä edellä. Otan kuitenkin esimerkin vähän lähempää. Saksassa on kehitetty mielenkiintoinen uudenlainen e-kirjoja lainaava kirjasto, josta voi lainata kuukaudeksi enintään 2 kpl e-kirjaa hintaan 9,90 €. Ei nyt takerruta hintaan. Skoobe (lue takaperin) tarjoaa myös ilmaiseksi näytteitä sadoista e-kirjoista mobiililaitteille (iPhone / iPad). Olennaista tässä on mielestäni se, että Skoobe on kirjasto, joka tarjoaa e-kirjoja suoraan asiakkaille lainattavaksi maksua vastaan asiakkaan mukana kuljetettaville laitteille. Olisiko meillä kirjastoina tähän mitään sanottavaa tai vastattavaa? Miten me Suomessa järjestämme e-kirjojen lainaamisen ja jakelun? Pohdittavaa riittää ja keskustelu jatkuu…
Lopuksi pieni makupala: tällaiseksi kuviteltiin kirjan lukija tulevaisuudessa vuonna 1935.
Mielenkiintoisia linkkejä aiheeseen:
http://afictionary.mpstechnologies.com/static/index.htm
http://www.teleread.com/category/library/
http://www.thebookseller.com/news/france-faces-battle-over-e-book-pricing-law.html
http://www.acohen.com/blog/?p=340
http://topics.nytimes.com/top/news/business/companies/barnes-and-noble-inc/index.html
http://www.svb.se/nyheter/första-avtalet-för-översatta-e-böcker-klart
http://pogue.blogs.nytimes.com/2009/07/17/some-e-books-are-more-equal-than-others/
Ja tässä sitten meidän valikoimamme:
http://karpalo.kirjas.to/selauslista.asp?lkm=144&materiaali=1&sivu=1&ht=2&edhaku=1&aineistoittain=1
Vesa Sarajärvi
kirjastotoimenjohtaja, Ranuan kunnankirjasto
Kirjava kirjasto 