Työn vaatimukset ja myös henkinen kuormittavuus kasvavat jatkuvasti. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi eläkeikä karkaa koko ajan ylemmäksi ja työssä pitäisi jaksaa entistä vanhemmaksi. Työn fyysinen kuormittavuus ei ainakaan helpotu iän karttuessa. Työntekijän kunto vaikuttaa jaksamiseen, vireyteen ja mielialaan, ja täten suoraan työn tuottavuuteen. Työnantaja voi tarjota monenlaisia ratkaisuja auttamaan työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä kuntoa ja työssä jaksamista, mutta loppuviimein jokainen on itse vastuussa omasta osuudestaan. Nykypäivänä tietoa ja ohjausta on tarjolla monenlaisissa formaateissa, mutta se ei johda mihkään ilman omaa tahtoa ja aloitetta. On sitouduttava muutokseen ja tehtävä muutos, jos haluaa parannuksia.
Työikäisten ihmisten kunnon rappeutuminen on alati kasvava ja erittäin kallis ongelma niin työnantajalle, kuin yhteiskunnalle. Yhä nuoremmat ihmiset kärsivät säryistä ja kolotuksista, eivätkä edes lapset enää normaaleissa leikeissään kuormita itseään tarpeeksi tulevaisuuden hyvää fysiikkaa silmälläpitäen. Kaikella liikunnalla on positiivista vaikutusta elimistön kuntoon ja toimintaan, niin työssä kuin myös vapaa-ajalla. Liikunta myös hidastaa ikääntymisen vaikutuksia ja ehkäisee ylipainoisuutta yhdessä terveellisen ruokavalion kanssa.
Liikunnalla ja ergonomisilla ratkaisuilla voidaan vaikutaa työkykyyn ja hyvinvointiin merkittävästi. Hyvä ergonomia tukee terveyttä ehkäisten samalla esimerkiksi rasituksesta aiheutuvien vammojen ja sairauksien syntymistä. Ergonomiasta huolehtiminen lisää työntekijän voimavaroja ja parantaa sekä arjen, että työn sujumista. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat arkipäivää kirjastoissakin. Henkilöstön työergonomiaan panostaminen vähentää kalliita sairauspoissaoloja, lisää tehokkuutta ja parantaa työmotivaatiota.
Ensimmäisenä ergonomiasta puhuttaessa tulee mieleen varmaankin se oma työpiste. Kaikki lähtee työasennosta. Millaisella tuolilla istutaan, onko siinä monipuoliset säätömahdollisuudet, ja ennen kaikkea osaako käyttäjä säätää sen itselleen sopivaksi? Entäpä pöytä. Siivoa pöytä! Täysi ja sotkuinen pöytä voi laittaa työskentelemään hankalissa asennoissa. Työn suorittamisen pitäisi käydä mahdollisimman vaivattomasti. Rullahiiri ja oikeanlaiset ranne/käsituet ehkäisevät hartia- ja yläraajavaivoja. Sähköpöytä mahdollistaa työskentelyn eri asennoissa ja vaikkapa seisaaltaan. Nykykäsityksen mukaan liika istuminen (jota tulee ihan jokaisen arkipäivässä yllättävän paljon!) ei ole ihmiselle hyväksi. Huonot istuma-asennot ovat arkipäivää myös asiakaspalvelutyössä. Noustaan siis seisomaan! Myös kirjastotyöstä voi saada pienilläkin muutoksilla mahdollisimman liikkuvaa ja antaa kropalle monipuolista rasitusta. Sopivan kuormituksen löytäminen voi viedä aikansa, mutta palkitsee varmasti lopulta. Työnantaja ja esimerkiksi työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat auttaa löytämään sopivimmat ratkaisut jokaiseen työpaikkaan ja työntekijälle.
Konkreettisia esimerkkejä oman työhyvinvoinnin lisäämiseksi voivat olla esimerkiksi sen oman työpöydän korkeuden muuttaminen säännöllisesti. Istuimellakin on väliä; työtuolin ei ole pakko olla perinteinen toimistotuoli, vaan se voi olla vaikkapa satulatuoli tai jumppapallo! Kävele! Kävele aina kun mahdollista ja käytä portaita hissin sijaan. Tee taukojumppaa ja venyttele! Jos oma pää lyö tyhjää, verkko on täynnä lyhyitäkin videoita, joiden liikkeet voi suorittaa helposti omalla työpisteellä. Jos mahdollista, suosi kävelyä ja pyöräilyä työmatkaliikuntaan. Opettele myös turvallinen tapa nostaa raskaita kantamuksia tai käytä tarpeen mukaan kärryjä ja muita apuvälineitä.
Fyysisesti ja psyykkisesti hyväkuntoinen työntekijä on hyväksi ennen kaikkea itselleen, mutta myös työyhteisölle, sidosryhmille ja asiakkaille. Työssäjaksaminen paranee, mikä heijastuu vääjäämättä myös elämän muille osa-alueille ja vapaa-aikaan positiivisella tavalla.
Teksti ja kuvat: Laura Pitkänen, Tervolan kunnankirjasto
Kirjava kirjasto 