Kirjastolla on merkittävä rooli ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä. Kirjasto on tärkeä matalan kynnyksen kohtauspaikka, väylä tiedon äärelle ja kaikille avoin tila oleskella, sekä lukutaitojen, yhteiskunnallisen osallisuuden, tasa-arvon ja kulttuurin edistäjä – ja juuri näiden toimintojen kautta se edistää kansalaisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Tähän pakkaan voisi myös lisätä kuntalaisten fyysisen aktiivisuuden tukemisen ja kirjastoliikunnan, jota olemme Inarin kunnankirjastossa tänä keväänä kokeilleet.
Kirjastoilla on paljon potentiaalia tukea liikunnan harrastamisen edellytyksiä. Useissa kirjastoissa liikunta näkyy esimerkiksi lainattavina liikunta- ja kuntoiluvälineinä, mikä on loistava tapa tukea kuntalaisten aktiivisuutta, jos kirjastolta löytyy kapasiteettia varastoida välineitä. Lisäksi yhteistyö kirjaston ja liikuntatoimen välillä tuottaa synergiaetua molemmille osapuolille. Liikuntapalvelut voivat houkutella kirjastoon ihmisiä, jotka eivät välttämättä muuten kävisi kirjastossa, ja toisaalta kirjastossa tarjottavat liikuntapalvelut voivat kannustaa sellaisia ihmisiä liikkumaan, joiden arkeen liikunta ei muuten kuulu. Tämä voi lisätä kirjaston kävijämääriä ja tehdä kirjastosta entistä aktiivisemman paikan, sekä vahvistaa kirjaston asemaa monipuolistamalla palveluvalikoimaa.
Inarin kunnankirjastossa on kevään ajan kokeiltu liikuntapalveluiden tuomista osaksi kirjaston palvelutarjontaa. Kunnan liikuntatoimen ja kirjaston yhteistyö on tuntunut luonnolliselta jatkumolta aiempaan, sillä kirjastossa on jo pitkään myyty kunnan liikuntapaikkojen lippuja ja kuukausikortteja. Nyt olemme kuitenkin päässeet kokeilemaan aivan uusia toimintoja, sillä kirjastossa on keväällä kokoontunut Tasapainoa ja runoutta -ryhmä, ja kesäkuussa käyntiin pyörähtivät kirjastokävelyt. Kirjastoliikunta on kaikille avointa, mutta painotus on erityisesti ikäihmisissä. Kirjasto on tarjonnut ryhmille tilan, kahvittelueväät ja yhden markkinointiväylän kirjaston omissa kanavissa. Yhteistyöaloite tuli kunnan liikuntatoimelta, liikunnanohjaaja Mia Karvoselta, joka on toiselta ammatiltaan kirjastonhoitaja. Mia on toiminut molempien liikuntaryhmien ohjaajana. Häntä haastattelin tähän kirjoitukseen liikuntaryhmien sisältöihin ja kohderyhmiin liittyen.
Keväällä Ivalon pääkirjastossa on kokoontunut Tasapainoa ja runoutta -ryhmä. Se on Mia Karvosen kehittämä konsepti, joka perustuu Shared Reading -metodiin. Tuokio alkaa puolen tunnin voimistelulla, venyttelyllä ja kevyellä jumpalla. Koska kohderyhmänä on ikäihmiset, hyödynnetään jumpassa tuolia apuvälineenä tasapainoharjotteissa. Shared Reading -metodin ideana on kokoontua lukemaan ääneen kirjallisuutta ja keskustelemaan siitä. Liikuntatuokion jälkeen ryhmän ohjaaja lukee ääneen runon, josta keskustellaan yhdessä. Ohjaaja kehottaa vapaasti ja kiireettömästi jakamaan ajatuksia, tunteita tai muistoja, joita teksti herätti. Ryhmäläisten ei kuitenkaan tarvitse itse lukea ääneen tai edes osallistua keskusteluun, vaan ryhmään voi tulla myös vain kuuntelemaan. Tällä pyritään madaltamaan osallistumiskynnystä – tarkoitus ei ole olla runoanalyysin asiantuntija.
Kirjastossamme kokeillaan kesäkuun ajan myös kirjastokävelyä. Kirjastokävely tarkoittaa yksinkertaisesti ohjattua kävelylenkkiä, joka lähtee kirjastolta. Tunnin pituisen lenkin päätteeksi kirjastoon kokoonnutaan vielä kahvittelemaan yhdessä. Lenkille tarvitsee vain mukavat kävelykengät, säänmukaisen varustuksen ja halutessaan vesipullon. Kirjaston rooli on tarjota tuttu lähtöpaikka, kahvieväät ja kokoontumistila. Myös kirjastokävelyn pääasiallisena kohderyhmänä on ikäihmiset, mutta kaikki ovat lenkille tervetulleita. Kävelylenkin aikana verrytellään, hengitellään, ihmetellään ja kävellään osallistujille sopivassa tahdissa, jotta kaikki pysyvät mukana. Yhdessä käveleminen virkistää mieltä monin tavoin. Ideaalitilanne olisi, että ryhmä hitsautuisi yhteen liikuntakertojen aikana ja jatkaisi yhteisiä kävelylenkkejä, vaikka ohjatut lenkit loppuisivat.
Kirjastoliikunnan ytimessä on tarjota matalan kynnyksen liikuntapaikka, johon olisi helppo tulla ja olisi monille kuntalaisille tuttu. Kirjastot sijaitsevat usein kuntien keskeisillä paikoilla, mikä myös tekee liikunnasta saavutettavampaa. Liikuntapaikkojen keskeinen sijainti on tutkitusti liikuntamotivaatiota tukeva tekijä (Kortetmaa 2021). Lisäksi liikunnan myötä kirjasto tukee kuntalaisten osallisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Erityisesti iäkkäiden kohdalla myös sosiaaliset syyt, esimerkiksi seuran ja kannustuksen puute, ovat merkittäviä esteitä liikuntaharrastuksen aloittamiselle (Kortetmaa 2021). Liikuntaryhmä voi siis tarjota tärkeitä sosiaalisia kontakteja ja yhdessä liikkuminen voi motivoida lähtemään kotoa.
Myös yhteiskunnan eriarvoistuminen ja sosioekonomiset tekijät heijastuvat liikunnan harrastamiseen. On hälyttävää, että tutkitusti yksi merkittävä este fyysiselle aktiivisuudelle kaiken ikäisten keskuudessa on nimenomaan taloudelliset tekijät. (Kokkonen et al, 2020.) Kirjasto julkisena ja kaikille avoimena palveluna pystyy tekemään osansa, jotta liikunnan harrastamisen edellytykset toteutuisivat kunnissa tasa-arvoisesti. Tarjoamalla kaikille avoimia ja ilmaisia liikuntapalveluja kirjasto osaltaan myös edistää keskeistä lakisääteistä tehtäväänsä, demokratian toteutumista. Lainattavat liikuntavälineet ja kirjastossa kokoontuvat ilmaiset liikuntaryhmät mahdollistavat kaikille pääsyn liikuntaharrastuksien pariin tulotasosta riippumatta.
Kirjastot voivat edesauttaa ja tukea kuntalaisten fyysistä aktiivisuutta monin eri tavoin ja sitä kautta lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liikuntapalveluiden tuominen kirjastoon vaatii ennen kaikkea innostunutta asennetta ja rohkeutta kokeilla uutta. Myös liikunnanohjaaja Mia kannusti kokeilemaan kaikenlaisia ideoita ja avoimesti kontaktoimaan vapaaehtoisia liikuntaryhmien vetäjiä, jos kirjaston tai kunnan liikuntatoimen resurssit eivät riitä. Kirjastolla olemme iloisia, että yhteistyömme liikuntatoimen kanssa on saanut uusia muotoja liikuntapassien myynnin lisäksi. Toivottavasti tulevaisuudessa kirjastoliikunta vakiintuu osaksi kirjastomme palveluvalikoimaa ja tavoittaa monenlaisia kohderyhmiä.
Leeni Relander
Kirjastovirkailija
Inarin kunnankirjasto
Lähteet:
Inarin kunnan liikunnanohjaaja Mia Karvosen haastattelu 6.6.2024.
Kokkonen, Jouko & Kauravaara, Kati. 2020. Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 175, Helsinki. https://www.lts.fi/media/lts_julkaisut/julkaisut/eriarvoisuuden-kasvot-liikunnassa/eriarvoisuuden-kasvot-liikunnassa-artikkelikokoelma.pdf. Viitattu 5.6.2024.
Kortetmaa, Anniina. 2021. Iäkkäiden liikuntaryhmään osallistumisen motivaatiotekijät ja esteet. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/26446/16375803151998836623.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 7.6.2024.
Shared Reading -metodi. https://www.thereader.org.uk/what-we-do/shared-reading/. Viitattu 5.6.2024.
Kirjava kirjasto 