Kategoria(t): fantasia ja scifi, kaunokirjallisuus, kirjavinkkaus

Ajan pyörä: mammuttimainen fantasiaklassikko


Robert Jordanin kirjasarjan ensimmäinen osa, The Eye of the World, julkaistiin vuonna 1990 ja viimeinen, A Memory of Light, vuonna 2013. Kirjasarja oli alun perin suunniteltu kuusiosaiseksi, mutta tarinan paisuessa sarjan lopulliseksi mitaksi tuli 14 kirjaa. Jordan itse valitettavasti kuoli sydänsairauteen vuonna 2007, mutta hänen mittavien muistiinpanojen pohjalta Brandon Sanderson toi sarjan onnistuneeseen päätökseen kirjoittamalla sarjan kolme viimeistä osaa. Sarjan yksitoista ensimmäistä osaa on suomennettu kahdeksikymmeneksiviideksi kirjaksi, ja kolmea viimeistä ei ole suomennettu ollenkaan.

Tyylillisesti Ajan pyörä edustaa eeppistä fantasiaa ja lajityypille ominaisesti tarinan keskiössä onkin kolme nuorta miestä, Rand al’THor, Matrim Cauthon ja Perrin Aybara. Muusta maailmasta eristäytyneessä Kaksvirroissa kasvaneiden poikien maailma järkkyy, kun pahuuden voimat hyökkäävät heidän kyläänsä etsien Uudestisyntynyttä Lohikäärmettä, ennustusten sankaria, joka tulee joko pelastamaan maailman tai tuhoamaan sen. Ennen hyökkäystä kylään saapunut salaperäinen Moiraine saa heidät vakuuttuneeksi, että yksi heistä on ennustusten tarkoittama henkilö, joten pelastaakseen kotinsa he lähtevät Moirainen opastamana etsimään keinoa voittaa Pimeän valtias.

Ajan pyörän ehdottomia vahvuuksia ovat yksityiskohtainen maailma ja uskottavat henkilöhahmot. Maailman historia on laaja ja sen vaikutus tapahtumiin nivoutuu hienosti tarinaan. Kirjan henkilöt ovat moniulotteisia persoonia, joita ei voi kuin rakastaa tai vihata, kun heidät oppii tuntemaan. Vaikka kirjasarjan keskiössä on pohjimmiltaan hyvän ja pahan välinen taistelu, tarina ei ole mustavalkoinen vaan harmaan sävyjä riittää, mikä antaa lukijalle mahdollisuuden tehdä omat tulkintansa hahmojen käytöksen oikeellisuudesta

Itse aloitin Ajan pyörän lukemisen 2000-luvun alkupuolella ja se on kulkenut mukanani siitä lähtien. Uusien kirjojen julkaisua odotellessa luin vanhoja osia useampaan kertaan, ja kun sain viimeisen kirja käteeni, se oli pakko lukea melkein yhdeltä istumalta, vaikka siinä olikin yli 900-sivua. Ajan pyörän fanina olin huolestunut kirjasarjan kohtalosta kirjailijan vaihduttua, mutta Brandon Sanderson teki erinomaista työtä punomalla Jordanin tarinan moninaiset juonikuviot yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Viimeisen kirjan luettuani olin sekä tyytyväinen, että onnellinen siitä miten tarina loppui, mutta samalla myös surullinen koska se loppui. Ja se, jos mikä, on mielestäni erinomaisen kirjasarjan merkki.

Miika Haapalainen, Tervolan kirjasto