Kesän saapuessa, jos se nyt näille selkosille tänä vuonna saapuu ollenkaan, muuttuu kirjaston normaali arki jonkun verran. Vieraspaikkakuntalaisia ja kotiseudulle lomailemaan tulleita vierailee kirjastossa huomattavan paljon.
Kesällä tulee myös juteltua enemmän ja useampien kanssa, koska varsinkin kotiseudulle lomailemaan tulevat haluavat jutella paikallisista asioista sekä kertoa ehkä myös omaa elämäntarinaansa.
Tämä positiivinen ja toivottu ”muuttoliike” pyritään huomioimaan kirjastossa mahdollisimman hyvin. Varsinkin kotiseudulle lomailemaan tulleita oman synnyinseudun asiat ja historia kiinnostavat paljon.
Kesäaikaan kirjaston aineistonäyttelyissä nostetaan esille Kemijärveä ja kemijärveläisiä koskevaa aineistoa. Nämä aineistonäyttelyt ovat aina erityisen suosittuja ja ongelmaksi muodostuu pikemminkin se, ettei ole tarpeeksi esille laitettavaa.
Kirjastossa on nostettu esille myös pienen kesänäyttelyn avulla paikallishistoriaa ja kotiseututyötä yhdessä Kemijärven kotiseutuyhdistys Kotikiekerö ry:n kanssa. Sen hallituksessa ja jäsenistössä on ollut myös kirjastolta ihmisiä, joten yhteistyö on ollut luontevaa.
Nyt on meneillään kolmas kesä, kun esille on nostettu Kemijärvellä vaikuttaneita muistiin jääneitä persoonia. Tänä kesänä esille on laitettu parturimestari ja taikuri-illusionisti Erik Arppe. Hän asui Kemijärvellä vuosina 1924-1970 pitäen parturiliikettään yhdessä vaimonsa kanssa. Arppe kiersi Suomessa 1920-1940 -luvuilla käyttäen aluksi nimeä Magius Myster, mutta pian nimi vaihtui Eric Reinhold -nimeksi. Esiintymisasunaan hän käytti tuolloin frakkia. Sotien jälkeen Arppe esiintyi Lapin noitana ja vaihtoi esiintymispuvun lapinpukuun. Hän osallistui aktiivisesti myös Kemijärven VPK:n toimintaan ja soitti sen orkesterissa baritonitorvea. Terveyssyistä hän joutui vaihtamaan soittimensa rumpuihin. Näyttelyä katsomassa käyneet ovat kertoneet hänen olleen virtuoosi myös viulun soitossa.
Kesällä 2024 esittelyssä oli kemijärveläinen muotikauppias Lyyli Perunka. Kauppiaana Lyyli oli suuri persoona, joka ei suostunut aina myymään asiakkaalle mielestään epäsopivaa asua. Lyylin muotikauppa oli Kemijärvellä vuosina 1926-1961. Näyttelyn yhteydessä esitettiin myös taltiointi Janne Kaisalahden kirjoittamasta näytelmästä, joka kertoi Lyylin elämästä. Näytelmä on ollut Kemppateatterin ohjelmistossa kahtena eri versiona. Taltiointia oli ensin katsomassa näytelmässä mukana olleita. Näyttelyn lopuksi taltiointi näytettiin myös osalle Hillatien koulun oppilaita ja henkilökuntaa.
Kirjastolla on ollut myös näyttely kemijärveläisestä Suutarimestari Antti Väyrysestä, joka tuli aikoinaan uitto- ja savottatöihin Itä-Lappiin. Vuodesta 1906 Antilla ei ollut enää asiaa metsätyömaille, koska hän oli ollut pari kertaa virallisena edustajana lakkokokouksissa ja oli saanut nimensä yhtiön ns. mustaan kirjaan. Väyrynen aloittikin työt suutarina ja vuokrasi Kemijärven kirkonkylältä suutarinverstaalle tilat. Hänen työnsä laadusta kertoo lentäväksi lausahdukseksi muodostunut sanonta ”Väyrysen saappaat ja Zenit taskukello kuuluvat kunnon jätkän kamppeisiin” ja ”Kemijärveläiset kippuranokkasaappaat ja Tolosen tuppi, siinä kunnon miehen mitta.”
Lisäksi kirjastossa on laitettu lehtisaliin esille vanhojen paikallislehtiä muistuttamaan siitä, että Kemijärven kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy runsaasti sekä nykyisen paikallislehti Koti-Lapin että aikaisempien paikallislehtien vuosikeroja.
Aurinkoista kesää toivottaen ja tervetuloa vierailulle kirjastoomme!
tv. Kemijärven kirjaston väki
Kirjava kirjasto 