Somen hyödyntäminen kirjastotyössä

Opiskelen sivuaineena informaatiotutkimusta Oulun yliopistossa ja Kirjastojen kehittämisen -kurssilla päätin perehtyä sosiaalisen median hyödyntämiseen kirjasto- ja lukutaitotyössä. Sosiaalisen median alustoilla en tarkoita kuitenkaan pelkästään Facebookia, joka varmasti jokaiselta kirjastolta jo löytyy, tarkoitan sosiaalisen medioiden haltuunottoa myös Instagramin, YouTuben ja jopa Tiktokin osalta. Sieltä ne nuoremmat sukupolvet löytyy. Perehtyessäni sosiaalisten medioiden ikäjakaumaan, kävi ilmi, että Facebook –käyttäjien keski-ikä huitelee keski-iän tienoilla. Milleniaalit viihtyvät Instagramissa (ja Tiktokissa), ja nuoremmat sukupolvet ovat YouTubessa sekä TikTokissa. Laajentamalla myös näihin alustoihin tavoitetaan uusia potentiaalisia asiakkaita, ja myös niitä vanhoja asiakkaita, jotka eivät esimerkiksi Facebookia käytä. Mahdollisuudet sisällölle on oikeastaan vain omasta mielikuvituksesta ja luovuudesta kiinni, mutta matalankynnyksen sisältökin on aivan ok. Sisällöksi voi tuottaa tietoiskuja, kirjavinkkejä, mainostaa ajankohtaisia asioita, tehdä kirjastotyötä tunnetuksi sekä hyödyntää alustojen mahdollisuuksia lukutaitotyössä, medialukutaidon opettamisessa jne.

Eikö se sitten ole aikaa vievää ja työlästä? Kyllä siihen tarvitsee aikaa ja resursseja, mutta ei sisällön tarvitse olla niin viimeiseen asti hiottua ja viedä tunteja työaikaa päivässä. Hyviä esimerkkejä onnistuneesta sisällöntuotannosta löytyy eteläisemmän Suomen kirjastojen Tiktok- ja Instagram –tileiltä, joissa osataan tarttua ajankohtaisiin trendeihin ja tehdä oivaltavaa sisältöä. Jos on oikein kiire, aina voi tehdä vaikka vinkkauksia esimerkiksi Instagramin stooreihin hyllytyksen lomassa. Hiljaisina hetkinä sisältöä voi hyvinkin tehdä vaikka luonnoksiin valmiiksi odottamaan. Esimerkiksi Kirkkonummen, Lohjan ja Turun kaupunginkirjaston some-tileillä on monipuolista, humoristista ja oivaltavaa sisältöä, joka tavoittaa katsojia ympäri Suomen. Olenpa itsekin näin lappilaisena saanut heidän tileiltään erinomaisia lukuvinkkejä.

Nykyään sosiaalisen median alustoilla toimivat kirjayhteisöt ovat aktiivisia ja elinvoimaisia. Sisällöntuottajat ovat näin onnistuneet innostamaan niin nuoria kuin aikuisia lukemaan sekä sellaisia palaamaan lukuharrastuksen pariin, joilla lukeminen on syystä tai toisesta jäänyt elämän jalkoihin. Tiktokissa toimivan #booktok –tilien vaikutus on ollut länsimaisessa kirjallisuudessa niin suuri, että Suomessakin kustantamot ovat lähteneet suurissa määrin suomentamaan booktokin hittikirjoja. Esimerkiksi suuren suosion saanut Rebecca Yarrosin Siiveniskuja oli kova juttu maailmalla ja Suomessa jo ennen suomennosta. On ihanaa miten sosiaalisen median kautta pystyy helposti levittämään lukemisen ilosanomaa, ja koska lukutaitotyö on yksi kirjastojen keskeisistä toimenkuvista, niin näkisin kirjastojen rantautumisen näiden kirjayhteisöjen osaksi myös täällä Lapissa tärkeänä askeleena kohti nykyaikaa.

Onko somettaminen sitten vaikeaa? Ei alkuunkaan, kunhan ymmärtää hieman algoritmeistä, hästageistä, trendeistä. kuvien skaalaamisesta, videoiden editoinnista ja alustojen toiminnasta, mikä auttaa sisällöntuotannossa ja näkyvyyden lisäämisessä. Kaikkeen kyllä löytyy netistä apua, ja alustojen käyttäminen ei ole ollenkaan niin monimutkaista miltä se ehkä kuulostaa. Enemmänkin sisällöntuotanto vaatii rohkeutta ja heittäytymistä. Ja tietenkin sitä mielikuvitusta.

Johanna Lohi, harjoittelija / Keminmaan kirjasto