Luik, Viivi: Varjoteatteri. Tammi, 2011.
Arvostetun virolaisen kirjailijan Viivi Luikin uusin teos Varjoteatteri on samalla matkakirja, omaelämäkerta ja Viron lähihistorian kuvaus. Pieni tyttö uppoutuu katsomaan kirjasta Colosseumin kuvaa samalla kun kyydittäjät vievät talonväkeä pois. Luikin pitkä kotimatka Roomaan alkaa tuosta hetkestä ja Viron historian veriset jäljet seuraavat läpi elämän. Matka kulkee Virosta Berliiniin, New Yorkiin ja Helsinkiin ja viimein Roomaan, jonne Luikin aviomies saa suurlähettilään viran Viron itsenäistyttyä. Viivi Luik huomaa tulleensa matkallaan viimeinkin perille. Lukijasta on kiehtovaa lukea miten Luik kulkee matkallaan herkkävaistoisena ja pohtii elämmekö sittenkin rinnakkaistodellisuudessa, kuin varjoteatterissa, ja miten hämmästymmekään kun vieras ihminen tai paikka tuntuukin niin tutulta. Roomaa ja italialaista elämänmenoa kuvataan lämpimän ironisesti mutta ikuinen kaupunki näyttää myös synkät puolensa. Kirjan kieli on runomaisen kaunista ja sille on syystäkin annettu Viron valtion kulttuuripalkinto vuonna 2011. Kirjan kaunein lause on Luikin aviomiehelleen omistama: pysyvä koti löytyy toisen ihmisen sydämestä.
