Kirjastokaveri vai kaverikirjasto?

Lapin kirjastot aloittivat kirjastokaveri-toiminnan v. 2022. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa Lapin kirjastojen keskinäistä vuorovaikutusta perustamalla kirjastopareja kahden, suunnilleen samankokoisen kirjaston kesken. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden vertaisoppimiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Toiminnassa on tavoitteena saada mukaan molempien kirjastojen koko henkilökunnat. 

Salla ja Posio olivat tuolloin kirjastokaveri-pari. Ja homma käynnistyi niin, että Sallan kirjaston koko henkilökunta vieraili ensin Posion kirjastolla ja myöhemmin Posion kirjaton henkilökunta vieraili Sallassa. Vierailun aikana tutustuttiin paikallisen kirjastoon ja sen toimintaan sekä aloitimme yhteisen Lapin kirjastojen strategiatehtävän työstämisen. Siinä jutustellessa joku heitti ajatuksen, että voisimmeko vaihtaa yhden päivän ajaksi koko henkilökunnan keskenämme? 

Ja niin myös tehtiin. Loppiaisen aattona aamun hämärässä sallalaiset hyppäsivät monipalveluauto LukuWoortin kyytiin ja suuntasi kohti Posiota. Samaan aikaan toisaalla, Posiolla, posiolaiset hyppäsivät autoon ja suuntasivat kohti Sallaa. Puolivälissä matkaa, Kemijärvellä, vaihdoimme kirjaston avaimia ja jatkoimme ”uudelle” työpaikalle. 

Olihan se jännä aloittaa aamulla työt uudessa paikassa. Päivä meni hyvin molemmissa paikoissa ja saimme jopa medianäkyvyyttä tempauksesta, sillä Sallassa kävi lehden toimittaja tekemässä juttua. 

Tällä viikolla kävimme esittelemässä Vaski-kirjastojen kimppakahveilla tätä meidän kirjastokaveri- toimintaa. Heillä käytettiin nimitystä kaverikirjasto. Kovasti olivat kiinnostuneet aiheesta. Uskon, että tällainen toiminta tuo mielekkyyttä omaan työhön ja työssäjaksamiseen. Kirjastot ovat niitä paikkoja, jossa ”parastaminen” on sallittua ja jopa suotavaa. 

Toisenlaista kirjastokaveri toimintaa voisimme myös kokeilla. Jos meidän kirjastosta saisikin lainaan “kirjastokaverin”. Tämä vapaaehtoinen henkilö on sellainen jolle kirjasto on lähellä sydäntä ja hän voisi tuoda uusia asiakkaita kirjastoon jolle voi olla jo kynnys kirjastoon saapuminen ja hän voisi myös auttaa lainattavan aineiston etsinnässä. Kirjastokavereita voisi kokoelmassa olla kaikenikäisiä. Kirjastokaverit ovat samalla kirjaston lähettiläitä, jotka julistavat hyvää sanomaa ja tietoa kotikunnan kirjastosta. Edelleen se palaute “onpa kirjastomaailma muuttunut sitten 1990 luvun.” Joten kuinka me tavoitetaan nämä kaikki joila tämä ajatus kirjastomaailmasta on pysähtynyt. Ja onko se kynnys astua kirjastoon muuttunut niin suureksi, siksi lainattaville kirjastokavereille voisi olla käyttöä. 

Tiina Kallio ja Suvi Seppälä, Sallan kirjasto