Axel Naver, Eric Thorsson, Anders Bergstedt. Partakirja. (Like, 2015)
Nyt on puhe parrasta. Partakirjasta on tullut kansainvälinen menestysteos, joka ilmestyi viime syksynä suomenkielisenä painoksena. Kirjassa paneudutaan parran historiaan, myytteihin ja olemukseen ihan antaumuksella. Parta on jokaiselle kantajalleen oma yksilöllinen asia ja oleellinen osa omaa identiteettiä. Partakirja on alun perin ruotsalaista tekoa, mutta tässä kirjassa tapaamme myös suomalaisia partaniekkoja Joulupukista Juha Mietoon.
Partakirja ei todellakaan ole mikään tieteellinen kaiken kattava tietoteos vaan ennen kaikkea viihdyttävä katsaus partoihin. Kuvia kirjassa on paljon, sivut paksuja ja värikkäitä, väljästi kirjoitettuja. Kirjan parasta antia ovat ihmiset, jotka omalla partanaamallaan antavat kirjalle kasvot. Viihdyttävää, hauskaa ja opettavaa. Jos sinä partasuu et löydä tästä kirjasta itseäsi, niin kummajainen olet.
Miksi sinä siis (ja minäkin) valitsit parran? Kirja antaa siihen lyhyen vastauksen: Koska se on tyylikästä. Jos pitemmän vastauksen haluat, niin lue kirja. Joka tapauksessa parta herättää aina huomiota ja antaa puheenaihetta tilanteessa kuin tilanteessa. Parrakkaista miehistä voidaan esittää stereotypioita, lokeroida heidät tiettyyn muottiin: hulttio, miesten mies, hipsteri, tonttu, ihme hiippari jne. Totta kai karvaiset kasvot kertovat jotain, mutta se mitä ne kertovat, riippuu siitä, kuka katsoo. Ja siitä, kuka karvaa kasvattaa…
Eikä parta ole miesten yksinoikeus. Partakirja antaa kasvot myös parrakkaille naisille. Unohtamatta myöskään transihmisiä ja homoja. Yhtä kaikki, kaikille kasvaa parta. Ei se tarvitse olla sukupuolikysymys. Tai voi ollakin kuten Charles Darwin asian muotoili: ”Saavatko parrakkaat miehet enemmän naisia?” Kuinka voi yksi kirja kattaa koko elämän kuten tämä Partakirja? Parhaimman käsityksen asiasta saat kun lainaat kirjan kirjastostasi ja luet itse. Vastauksia kaikkeen et saa. Sinua jää varmaan arveluttamaan, mikä on entsyymi 5-alfa-reduktaasin tehtävä parran karvatupissa. Mutta se on sitten ihan kokonaan toinen juttu…
VS
Kirjava kirjasto 