Omaa kirjastouraani on takana reilu vuosi, ja olen lasten ja nuorten kirjastotyön vuoksi päässyt tutustumaan erilaisiin kirjoihin. Monenlaiset tietokirjat, kuvakirjat ja kaunokirjat ovat tulleet hyvinkin tutuiksi, mutta vasta tämän vuoden puolella tartuin ensimmäiseen säeromaaniin – ja koukutuin. Säeromaaneita kirjoitetaan etenkin nuorille ja nuorille aikuisille, ja usein pääosassa on yläkouluikäinen tai hiukan vanhempi naisoletettu. Säeromaanista voisi päätellä, että niihin liittyvät oleellisesti runous ja runomuodossa kirjoittaminen. Säeromaanit noudattavat enemmänkin laulujen tyylistä kirjoittamista: kappaleet on jaettu ja rytmitetty kuin säkeistöt. Säeromaanit ovatkin helppolukuisia ja ilmaisultaan vapaampia tavallisiin kaunoihin verrattuna. Kun nappaan hyllystä säeromaanin, pääsen hetkeksi lähemmäs aivan erilaista, omannäköistäni, maailmaa.
Säeromaanit ovat myös kielellisesti hienoja teoksia, ja sanoja voidaan rytmittää sekä painottaa erityisillä tavoilla. Joskus sanat ikään kuin hyppäävät sivuilta esille, ja joskus sivulla on vain muutamia sanoja. Suosittelen säeromaaneja silloin, kun kaipaa helppoa ja nopeaa luettavaa, mutta säeromaani on myös oiva tapa pysytellä ajan hermolla. Vieläkö nuoret käyttävät muuten ragee -sanaa? Jotta säeromaanin pariin ei hyppää kuin syvään veteen, olen koonnut muutaman teoksen, joiden avulla saat käsityksen paitsi siitä, millaisia säeromaanit ovat, myös millaisia maailmoja ne lukijalleen luovat.
Sci-fiä ja elämänhalua
Sini Helminen: Kunnes kuolen (2024)
Aani on 17-vuotias nuori, joka on tiennyt syntymästään saakka oman kuolinpäivänsä. Aani elää maailmassa, jossa jokaisen elämän päivät lasketaan tarkkaan, ja kuolinpäivä tatuoidaan otsaan kaikkien nähtäville. Aanin kaltaisia ihmisiä kutsutaan päiväperhoiksi, koska heidän elämänsä jää lyhyeksi päiväperhojen tapaan. Kaikesta huolimatta Aani yrittää keskittyä elämäänsä: tanssimiseen, kouluun ja ajan viettämiseen ystävänsä Outan kanssa. Mutta mitä tehdä, kun keho alkaa pikkuhiljaa antaa periksi?
Rakkauden päättymisestä aiheutuvaa kipuilua
Anne Muhonen: Kuuden kättelyn sääntö (2025)
Kirja kertoo Pihlasta, jonka parisuhde on vastikään päättynyt. Pihla tarrautuu ideaan kuuden kättelyn säännöstä, jonka mukaan ihmiset ovat vain kuuden ihmisen päässä toisistaan. Pihlan ex on kova jalkapallofani, ja vielä yhdessä ollessaan he löivät vetoa Real Madridin pelaajan Jude Bellinghamin kättelemisestä. Pihla rupeaa etsimään elämästään henkilöitä, jotka tuntevat jonkun, joka tuntee Bellinghamin. Kuuden kättelyn sääntö vie Pihlan lopulta Espanjaan tavoittelemaan Bellinghamin kättelyä. Se, mikä alkoi vedonlyönnistä, johtaa Pihlan lopulta täysin erilaiselle matkalle kuin alun perin oli tarkoitus.
Elämänhalu on hukassa
Hanna van der Steen: Punapipoinen poika (2022)
Marli on asunut kaksi vuotta ulkomailla ennen kuin palaa perheensä kanssa takaisin Suomeen. Marli tuntee itsensä ulkopuoliseksi vanhoissa ympyröissä, eikä hän koe kuuluvansa enää oikein minnekään. Marli masentuu ja kaikki elämässä tuntuu vaikeammalta kuin aiemmin. Ulkomailla asuessaan Marlin perhe vietti aikaa yhdessä ja eli suomalaiset vastaan ulkomaalaiset -asetelmassa. Suomessa isää tuntuu kiinnostavan enemmän se, miltä perhe näyttää ulkopuolisten silmissä ja äiti kaipaa avoimesti takaisin ulkomaille. Marli kohtaa sattumalta salaperäisen Suiden, jonka kanssa juttelu saa Marlin olon kohenemaan. Miksi Suedea näkee harvoin?
Kun ei pysy omien tunteiden perässä
Ursula Mursu: Hengitysvaikeuksia (2026)
Liinan kesäsuunnitelmat menevät räminällä uusiksi, kun hänen äitinsä ilmoittaa heidän majoittuvan Alavudella neljän viikon ajan. Liinan mummo on kuollut, ja hänen talonsa täytyy saada tyhjäksi kesäloman aikana. Sillä välin, kun äiti tyhjentää mummolaa, Liina viettää aikaansa Tuurin kyläkaupan karavaanarialueella ja törmää kiinnostavaan Jakobiin. Kotona Liinaa odottaa kuitenkin poikaystävä Vili, joka odottaa kovasti alkavaa lukiovuotta yhdessä Liinan kanssa. Liinalla on kuitenkin omat salaisuutensa ja epäilyksensä suhteesta Viliin. Kesän edetessä Liina kietoutuu omiin verkkoihinsa eikä näe enää ulospääsyä tilanteesta ilman, että joku loukkaantuu.
Ihastumisia sateenkaaren kaikissa väreissä
Dess Terentjeva: Ihana (2021)
Lilja ihastuu herkästi ihmisiin, ja hän on ristinyt uusimman someihastuksensa Ihanaksi. Lilja elää kaksin yksinhuoltajaisän kanssa, joka on alkanut tapailla uutta naisystävää. Sattumalta isän uusi naisystävä on Ihanan äiti! Lilja ja Ihana tutustuvat ja Liljan ihastus vain syvenee, mutta myös mustasukkaisuuden tunteet nousevat välillä pintaan. Ihana on muunsukupuolinen, joka ei ole tullut ulos transfobiselta vaikuttavalle äidilleen. Lilja kamppailee ihastuksensa ja perhekuvion ristiaallokossa, kunnes lopulta uskaltautuu paljastamaan todelliset tunteensa Ihanalle.
Heli
Tervolan kirjasto
