Kirjavinkkarina

Jokainen, joka on saanut toimia kirjavinkkarina on varmasti tuskaillut saman ongelman kanssa: mitä sitä vinkkaisi? Jo se, että löytää sopivaa vinkattavaa on aikamoinen työ. Kirjoja on paljon ja aikaa vain rajallinen määrä. Itse olen vinkannut kirjoja pääasiassa lapsille ja onneksi heille suunnattuja kirjoja ilmestyy tosi paljon ja hyviä sellaisia. Yleensä aloitan prosessin valitsemalla läjän kirjoja kansikuvan ja takakannen tekstin perusteella. Sitten vaan lukemaan! Aika moni kirja joutuu ”hylkyyn” luettuani sitä jonkin matkaa. Jos juoni ei nappaa tai kirjoitustyyli ei vedä, on johtopäätösten aika: eli ei vinkata. Varsinkin lapsille ja nuorille vinkattavat kirjat on syytä olla hyviä, koska sieltä se kirjaston tulevaisuuden lukeva joukko tulee.

Elävä vinkkaustilanne on mielestäni vieläkin paras tapa vinkata, toki virtuaalivinkkauksille ja kirjatrailereillekin on oma paikkansa ja aikansa. Lasten ilmeiden ja kysymysten perusteella vinkkari saa heti palautteen kiinnostaako kirja vai ei. Hiljaisuus on huono juttu….

Vinkkauskirjoja luettaessa tulee viihdyttyä oikein tosissaan ja siitäpä sen tietääkin, että jos itse viihtyy kirjan parissa, niin luultavasti myös lapset viihtyvät. Kyllä lukeminen on vaan hienoa hommaa!

Tässäpä muutamia viimeksi vinkkaamiani kirjoja. Tuo Nuku, nuku leluseni oli oikeasti aika kammottava ja saanut inspiraationsa varmaankin Stephen Kingin Uinu, uinu lemmikistä. Kaaoksen kalsarit oli täyttä töhinää ja juonenkäänteitä ei varmasti osaa ennalta arvata, nauraakin sai kunnolla 🙂 Supertavis laittoi vanhemmat kiertoon ja luuli saavansa helpon elämän, no ei… Tuo Super-someponi Kemppainen on vaan niin ihana, ensimmäisen Kemppaisen kuulin vinkattavan ex-työkaverini Lauran toimesta ja hän vinkkasi sen niin kivasti, että päätin itsekin tarttua jatko-osaan. Terveiset vaan Lauralle!

Seija Keminmaan kirjastosta