E-kirjat ja muu e-aineisto ovat vähitellen saaneet vankan jalansijan myös suomalaisissa yleisissä kirjastoissa. E-aineistosta onkin tullut varsin varteenotettava vaihtoehto painetulle kirjalle esimerkiksi helppoutensa ja dynaamisuutensa vuoksi. En sanoisi, että painetun kirjan asema olisi vielä uhattuna vaan e-aineiston voidaan katsoa enemmänkin tukevan kirjaston tarjoamia palveluita ja aineistovalikoimaa. On kuitenkin varmaa, että e-aineiston osuus esimerkiksi lainoista tulee kasvamaan tulevina vuosina. Markkinoille on viimevuosina tullut valtavasti myös erilaisia alustoja, joista e-aineiston tarkastelu on mahdollista. Kirjastoilla on siis omat haasteensa myös pysytellä ajan tasalla tekniikan osalta. Myös henkilöstön osaaminen ja asiakkaiden perehdytys uuteen formaattiin tuo mukanansa haasteita. Tekijänoikeudet ovat merkityksellisiä e-aineiston esiinmarssissa, sillä uusi formaatti tuo mukanaan uusia rajoituksia. Lisäksi sopimukset kustantajien kanssa ovat melko mutkikkaita, joten aineisto joutuu kulkemaan vielä pitkän tien ennen asiakkaalle päätymistä. Mukanaan tuomista haasteista huolimatta e-aineisto on tullut jäädäkseen.
Onko e-aineisto siis uhka vai mahdollisuus kirjastoille? Mitä on yleisten kirjastojen rooli e-aineistojen suhteen? Kuinka e-aineistoa voidaan markkinoida asiakkaille? Onko kirja tiedotuksenvälineenä häviämässä? Tässäpä muutama seikka, joita olisi syytä pohtia. Tietoisuus e-aineiston olemassaolosta on kuitenkin kasvanut huomattavasti verrattuna esim. kymmenen vuoden takaiseen. Voisiko kirjan kohtalo olla saman kaltainen kuin cd-levyn, joka alkaa olla pikkuhiljaa katoava formaatti. Käytännössä digitaalisessa muodossa oleva ääniaineisto on ottanut cd-julkaisuista melko tukevan niskalenkin. Digitalisaatio on melko kaksipiippuinen juttu. Yleisesti kirjastojen asiakasmäärät ovat olleet laskussa jo jonkin aikaa. Syyttäminen pelkkää digi-innostusta on kuitenkin melko lyhytnäköistä, sillä myös kirjastojen tulee pysyä yhteiskunnan trendien mukana ja tarkasteltava omaa toimintaansa. Kirjastoala on tällä hetkellä muutosten ja uusien haasteiden edessä ja uskon, että varsinkin uuden sukupolven kirjastotyöntekijät antaisivat kirjastoille uusia näkökantoja ja mahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen unohtamatta kuitenkaan perinteistä kirjastotoimintaa.
Olli Tähtinen, Kemin kaupunginkirjasto
Kirjava kirjasto 